Ymmärrän Marren blogikrapulan. Tuntuu jopa vaaralliselta puhua keskeneräisestä, sitä pitää suojella. Silti täytyy sanoa, että tänään tapahtui jotakin tärkeää harjoituksissa. Jotain aukesi. Kaikki on vielä haurasta, mutta luottamus on kova. Se syntyy siitä, että on yhteys muihin, että pystyy ajattelemaan ääneen, puhumaan repaleisia lauseita. Tässä ei ole toisiinsa törmäileviä egoja.
Tupakkaa kuluu liikaa.
Tänään reistaili ainoastaan koneet, printterit ja muut.
Treenien jälkeen pukusuunnittelua, otettiin kuitenkin kahdet boyfriend-fit-farkut sovitettavaksi Helenalle, vaikka olin päivällä paasannut, että ei farkkuja näyttämölle! Harmaa, hihaton mekko tulee huomenna mukaan kans.
Ja huomenna ollaan toivottavasti tehty pohjat koko juttuun ja mennään kakkosnäytös läpi. Tykkään tehdä karkeita luonnoksia kokonaisuudesta aika nopeassa tahdissa ja mennä syvemmälle vähitellen.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar