Irti

Nyt on se hetki työprosessissa, kun minun on päästettävä irti. Jo pari päivää olen yrittänyt löytää oikeita sanoja, joilla lähettää näyttelijät matkaan, seuraavaan vaiheeseen. Siihen vaiheeseen, joka tapahtuu näyttelijöiden välillä, yleisön kanssa, ilman minun katsettani.
Eilen illalla läpimenon jälkeen teatterin taiteellinen johtaja Raila Leppäkoski tuli avuksi ja löysi puolestani oikeat sanat. Luksusta. Että meidän teoksemme on luonteeltaan sellainen, jossa virheitä saa tapahtua, että se on freejazzia, että sen ei tule olla salonkikelpoinen suoritus missään mielessä. Että se tapahtuu näyttelijöiden välisessä tilanteessa, joka ontuu, vaivaantuu, menee mutkalle, purkautuu yllättävästi.
Ja tähän pisteeseen on tultu tiukan kontrollin kautta. Kaikkea on viilattu vimmatusti, mutta nyt pitää päästä vapaaksi. Onnistuuko se?
Säännöt pitää olla ennen kuin ne voi rikkoa.
Virhe on ystävämme.
Tänään saadan toivottavasti muutama koekatsoja.